Tämä julkaisu sisältää vain vahvoja tunteita, välittämistä sekä ihastumisen oireita. Tällä kertaa en siis kerro yhtään vitsiä tai kirjoita mitään outoa. Jätetään ne tekstit toiseen kertaan.
Sekavia tunteita
Joskus olen pohtinut, kuinka ihminen voi olla niin tunteellinen hölmö? Hän kun on valmis tahtomattaan ihastumaan tv-sarjan näyttelijään, kaupan kassan takana työskentelevään ihmiseen tai vaikka internetissä törmäämään hahmoon.
Jälkimmäistä kutsun hahmoksi, koska en pidä netin ihmisiä oikeana. En kai uskaltaisi kirjoittaa heille missään tilanteessa, jos käsittäisin vastausten tulevan elävältä olennolta.
Kaupan kassalla työskentelevään en ole koskaan ihastunut, enkä myöskään ihmiseen tv-ruudussa. Heidän ulkonäköään olen kyllä ihaillut, mutta se on eri asia.
Puhunkin nyt tässä tekstissä ainoastaan tunteista, jotka tulevat sisällesi, vaikka ne eivät kuulu sinne. Puhun tuntemattomaan ihastumisesta ja hänestä välittämisestä.
Mutta miksi välittää tuntemattomasta ihmisestä, jonka kanssa keskustelet esimerkiksi internetissä?
Kai kyseessä on vain ihmisen tarve olla toista ihmistä lähellä. Sillä ei ole kuitenkan mitään tekemistä sen kanssa, miten elät oikeassa elämässä, vaan uskon sen olevan luontainen tarve hakea turvaa.
Myönnän, että olen tähän sortunut muutaman kerran, kun olen lähes tuntemattoman kanssa elänyt elämän iloja ja suruja, käymällä läpi niitä esimerkiksi Messengerissä.
Eikä siinä mitään, sillä miksi en tekisi niin? Se antaa kummallekin paljon, vaikka vieraaseen on alkuun vaikea luottaa. Älä silti murehdi kohdallani tuota luottamus asiaa. En minä jaksaisi esittää kiinnostunutta asioitasi kohtaan, jos en sitä olisi.
Miksi tunnen näin?
Ihastuminen tuntemattomaan on sitten toinen juttu, jossa ei ole mitään logiikkaa. Kaikessa elämässä ei toisaalta tarvitse ollakaan.
Joskus vain pääsi muovaa näkemästäsi ihmisen kuvasta juuri sellaisen persoonan, jota tarvitset. Hän on juuri niin hellä tai raju, mitä kaipaat. Hänessä saattaa olla myös vikansa, mutta se ei haittaa sinua. Olethan itse, joka muodostaa ne päässään.
Huvittavaa ja ehkä pelottavaakin tässä on, että tuntemasi tunteet ovat aidon oloisia. Saatat oikeasti pyöriä sängyssä huolestuneena, kun ihastuksella olikin huolia elämässä. Saatat myös pyöriä sängyssä sen takia, kun oudot virtuaaliset perhoset pyörivät vatsassa. Mitähän hänelle kuuluu? Ajatteleeko hän myös minua?
Ei meistä jokainen edes uskaltaisi katsoa silmiin tuntematonta ihastustaan, koska kaikki on vain mielikuvitusta. Se myös johtuu puhtaasti siitä, että tunteet ja jännitys puskevat pintaan. Tunnet olevasi yhtävarma itsehallintasi kanssa, kuin teinit.
Joku voisi äkkinäisesti tuomita ja huutaa tähän kohtaan ”kasvakaa aikuiseksi!”
Mutta mitä siinä on toisaalta vikaa, jos haaveiletkin kaupankassan antamasta rakkaudesta? Et sinä tuosta tunteesta kuitenkaan itse päätä.
Kirjoitan nyt ainoastaan ihastumisesta ja rakkauden kaipuusta. En perusajatuksesta, jossa vain katsellaan toisen ihmisen kauneutta. Siinä tapauksessa pidä tämä ihailu vain omana tietonasi, sillä jokaiselle suotakoot työrauha.
Internetissä on aivan ok kehua toisen ulkonäköä, mutta sekin hukkuu loppumattomien kehujen sekaan. Näin ainakin naisilla, jotka laittavat itsestään kauniin kuvan nettiin. Se tulee varmasti keräämään kaikkien epätoivoisten miesten kehut, jotka vain tunnistavat kuvan sisältävän jonkinlaisen naishenkilön.
Sekaisin olevat ajatukset
Ymmärrän toisaalta esimerkiksi yksinäisiä miehiä, jotka oikeasti saavat jotain siitäkin irti, että tuntematon kaupan kassa tai nainen internetissä reagoin heidän kommentteihinsa. Se kun saattaa olla sinä päivänä ainoita hetkiä, jolloin joku ottaa heihin edes lyhyesti kontaktia.
Pieni kiitos kehuista tai hymy kaupassa myyjältä, saa näin enemmän tunteita aikaan, kuin sen pitäisi. Ehkä se saa myös aikaan tunteen siitä, että on olemassa?
Ikävä kyllä yksinäisiä on paljon ja se tappaa ihmisen tehokkaammin, kuin moni tauti. Se saa myös ihmisen käyttäytymään oudosti lajitoverinsa läheisyydessä.
Toisaalta asiaa voi miettiä myös niin, että vietäppä itse aikasi yksinäisenä, vain oman pään sisällä. Huomaat kyllä pian, että ulkopuoliseen maailmaan voi olla yhtäkkiä vaikea reagoida muiden toivomalla tavalla.
En kuitenkaan tarkoita, että vain yksinäiset tunteilisivat tuntemattomia kohtaan. Teksti koskee meitä kaikkia. Olemme tuntevia eläimiä ja se vie meidät joskus outoihin ajatuksiin.
Naisten näkökulmasta en osaa kirjoittaa yksinäisyydestä juuri mitään. Uskon kuitenkin osan ajatuksista olevan hyvin samanlaisia. Toki se on tosiasia, että naisten on keskimäärin hieman helpompi elää tämän ongelman kanssa. Jokaisen hameen perässä, kun roikkuu huomattavasti enemmän miehiä, mitä urosten perässä naisia.
Lopuksi
Kirjoitin alkuun meistä ihan jokaisesta, joka voi menettää hyvällä tavalla järkensä toisen takia. Tämä kirjoitus ei todellakaan koske vain yksinäisiä.
Siis ihastutaan, rakastutaan ja olla hassuja. On hienoa ja pelottavaa, että järkevä ihminen voi menettää itsensä kontrollin ja ajatella epäselvästi.
Tämä koskee meitä kaikkia, ilman mitään logiikkaa. Eikö olekin mielipuolisen ihanaa?
Tämä teksti kirjoitettiin erään lukijan aloitteesta. Jos mieleesi tulee aiheita, josta haluaisit lukea, niin ota vain rohkeasti yhteyttä.
Ihastuin kerran netissä, pahasti. Uskon tänä päivänäkin, että se oli melkoisen todellista ja vakavaa, vaikka siinä oli tietysti niitä mielipuolisia ja outojakin elementtejä.
Netti-ihastus päättyi aikoinaan ja muuttui joksikin muuksi. Jouduin lopulta naimisiin. 😉
Hienoa, että löysit itsellesi rakkaan tällä tavalla. Se kun ei ole itsestään selvyys elämässä 🙂
Ehkä se voi todella olla myös hyvä tapa tutustua ihmiseen, vaikka netissä voi toki esittää mitä vaan. Ainakin tulee tehtyä jonkinlainen pohja, johon käydä rakentamaan suhdetta.
Se muuten on vain jännä, että joskus riittää se, että näkee tuntemattoman kasvot, niin siitä tulee oudon paljon tuntemuksia 🙂
Netti on siinä mielessä oiva paikka, että siellä voi tutustua ihmisiin, joihin ei muuten tutustuisi koskaan. Esimerkiksi pienikin maantieteellinen etäisyys voi aiheuttaa sen, ettei siihen henkilöön, joka olisi itselle täydellisen sopiva kumppani, törmää koskaan missään. Netti auttaa korjaamaan tätä epäkohtaa.
Suhtautuminen parinhakuun netissä on muuten muuttunut paljon tosi lyhyessä ajassa! Siitä ei ole kauankaan, kun oli vähän outoa ja monien mielestä säälittävääkin, jos etsi kumppania netistä. Nykyään taas kaikenlaisten ahdisteluasioiden ollessa pinnalla kynnys siihen, että alkaa kasvotusten ehdotella jotakin, voi olla jopa korkeampi. Netin parinhakusovellukset ovat siinä mielessä turvallisia, että niissä kumpikin on jo valmiiksi ilmaissut, että haku on päällä. Ja vaikkei kohtaaminen tapahtuisikaan parinhakusovelluksessa, niin ruudun välityksellä toiveiden esittäminen tuntemattomalle on silti eri asia kuin vaikkapa työ- tai harrastuskaverille. Netissä molemmat pääsevät halutessaan helposti perääntymään…
Myönnän, että en ymmärrä seurustelusta mitään. Suorastaan pelkään, että joutuisin etsimään uutta kumppania puoli väkisin. Mielellään sitä tutustuu ihmisiin arjessa, mutta sovelluksen käyttäminen olisi todella ahdistava keino minulle. Se on siis harmi, jos ihmiset joutuvat olemaan varpaillaan keskenään tavatessa.
Myönnän kuitenkin, että olet oikeassa joka kohdassa, mitä edelliseen viestiin laitoit.
I feel you
Voi tuntemattomaan ihasta. Tavallaanhan ihastumme aina tuntemattomaan. Tarvitaan jonkinasteinen ihastuminen ja sen synnyttämä kiinnostus, jotta ylipäätään tutustutaan uuteen peariehdokkaaseen.
Mainituilla nettitreffialustoilla tilanne voi olla vähän toisin. Siellä ehkä katsellaan faktoja ennen ihastusta. Kaippa siinäkin jollain lailla ihastutaan faktoihin ja sitä kautta henkilöön mikäli otetaan yhteyttä.
Näihän se on. Jostain sen suhteen on alettava.
Silti uskon, että esimerkiksi netissä ihastuminen on osittain harhaa, koska silloin rakastutaan omaan mielikuvaan ihmisestä.
Niinhän se kyllä vähän toimii oikeassa elämässäkin, joten olet oikeassa.