Vastaus lukijalle: Olen kaikkea, paitsi merkki taivaalla.

Tykkään tuosta sun tavasta kirjoittaa

Rehellisen raadollista, mutta hyvällä mielellä…..taidat siis vähän kuin käyttää itseäsi hyväksi tekstissä Mutta joo, ne taitavat olla juuri niitä aitoja ajatuksia

Voiko itseään vastaan muuten nostaa syytteen, jos kokee että on loukannut itseänsä omilla jutuillaan?

Raadollista? Tekstini on rehellistä.
Tai tuollaisena näen maailman. Ei ihminen ole olentona niin hieno, mitä pyrkii esittämään. Olemme tasolla, jossa päivän piristykseksi riittää räkäpallon tekeminen.

Toisena arkisena esimerkkinä voisin esittää astianpesukoneen käytön. Tänään vaimoni huusi keittiössä, kuinka helvetin vaikeaa astianpesukoneen täyttäminen voi olla? Minusta oli vain hyvä, että hän varoitti asian hankaluudesta. Jätän jatkossakin täyttämisen tekemättä, turha amatöörien on tulla tietämättömyydellään jaloissa pyörimään. Mies on yksinkertainen otus, vaimot sankareita.


En myöskään koe loukkaavani itseäni teksteillä, vaikka palaute näin ehdotti. Eivät kaikki tapahtumat ole tapahtuneet minulle. En koskaan kerro, kuinka paljon tarinoista on totta. Joskus totuuden prosentti on sata, joskus taas se lähenee nollaa.

Mitä tulee hyväntuulisuuteen, haluan olla mukava. Haluan saada hymyn toisten kasvoille.
On myönnettävä, että tästä syystä toisinaan sensuroin itseäni. Tylsää ehkä, mutta ei kadullakaan kannata huutaa kaikkea päähän tulevaa. Tässä maassa ollaan hiljaa, jos ei ole mitään fiksua sanottavaa. Onhan se typerää, jos satut hyväntuulisuudellasi loukkaamaan kuuntelijan hyvää murjotusta.


Tarvittaisiin pikaisesti puolue, joka ajaisi vakavuutta arkeemme. Positiivinen asenne tekee nousuaan, eikä sellaista kukaan jaksa. Kadut täyttyvät ihmisistä, jotka ovat kuin Marco Bjurström nami nameineen. Hyi Helvetti!
Rehellisesti puhuen, positiivisuus on ihanaa. Nykyisestä ilon suuntauksesta taas en täysin välitä. Katso vaikka suomalaisia tv-ohjelmia, joissa jo hymyillään jatkuvaa tekohymyä niin leveästi, että juontajan tekohampaisiin koskeen. Puhumattakaan asenteesta, jossa kaikki on jatkuvasti upean mahtava. No kun ei vain ole!

Saan näppylöitä jokaisesta television ihanaa-huudosta. En edes uskalla kuvitella, kuinka monta kertaa päivässä se kiekaistaan. Kai olemme siirtyneet viihteessä Amerikan malliin, jossa kaikki ovat jokaisesta asiasta aina ja ikuisesti excited?

Liekö televisiosta tulee muutenkaan mitään fiksua? Jo päivästä ruudussa pyörivät mainokset naisten alapäiden suristimista ja ties mistä tapeista. Seksi on hauskaa selvinpäin, kuten Alko aikoinaan meitä valisti. Tarvitsenko kuitenkaan ennen ilta-uutisia informaatiota persaukseen laitettavista lampuista, joilla voi kumppanin iloksi heijastaa taivaalle Batman-logon?

En tiedä onko mainosta olemassa, en katso kuin suoratoistosarjoja. Emme me ainakaan kaukana tuosta tilanteesta ole.



Oli miten oli. Kiitos lukija palautteessa. Vastaan mielelläni näihin myös tulevaisuudessa.