Tekstit tuntuvat kuolevan todella nopeasti. Julkaisun jälkeen lukijoita riittää pariksi tunniksi, mutta tämän jälkeen kirjoitus on yksinäinen, kuin pieru Saharassa.
Tunnen saavani alkuun aina mukavasti sydämiä ja vierailijoita blogiini. Toki minun standardeilla se ei montaa ihmistä tarkoita. En kuitenkaan kiellä sitä tosiasiaa, että useampia kaipaisin lukemaan. En niinkään lukijamäärien takia, vaan keskustelun takia tekstien ympärillä.
Olen siis blogi orpo, joka seikkailee oudossa maailmassa, ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtuu. Orpo joka pelokkain silmin katselee kateellisena toisten hienoja kirjoituksia. Orpo joka etsii vielä paikkaansa tuhansien kirjoittajien seasta.
Parhaat hetket itse kirjoittamisen lisäksi, ovat olleet ne pienet yhteydenotot, joita olen ihmisiltä saanut. Tämä on sikäli jännä asia, että en oikeassa elämässä kauhean sosiaalinen ole. Olen enemmän luonteeltani “nyt pidetään turvat kiinni, koska olen suomalainen” tyyppinen henkilö. Ei hiljaa olemisessa toki mitään väärää ole, mutta näin vanhemmiten sitä on alkanut kyseenalaistamaan elämäntyylinä.
Olen sitä paitsi amatööri hiljaa olemisessa. Jos teillä on ollut kunnia tavata sodan aikaisia veteraaneja, niin tiedätte, mitä sen sukupolven hiljaisuus oli. Sellainen Suomi on vain päässyt lähes katoamaan. Ehkä ei siis pitäisi rehennellä hiljaa olemisella
Miksi kirjoitan blogia? Kuten alussa mainitsin, niin kanssakäymisen takia. Pettymyksekseni olen vain huomannut, että kirjoittajat ovat kohtuu laiskoja lukemaan toistensa tekstejä, saati sitten kommentoimaan niihin. Niin olen minäkin.
Olenkin pakottanut itseni parantamaan tapani ja olen lukenut vähälle aikaa lähes sataa erilaista blogia. Tämä on kannattanut, sillä olen keksinyt samalla useita tapoja kirjoittaa ja ajatella.
Olen lukenut myös sen takia paljon blogeja, koska pyöritän Facebookin messengerissä pientä kirjoitusryhmää, johon olen etsinyt uutta jäsentä. Löydän kyllä vielä sen mielenkiintoisen blogin, jonka tyyliin tykästyn ja otan kirjoittajaan yhteyttä. Keskustelu toisten bloggaajien kanssa on näet huippu kivaa!
Toivottavasti keskustelu kirjoitusteni ympärillä jatkuu ja jopa piristyy. Se tekee bloggaamisen todella hauskaksi. Tämä on hieno harrastus
Voit muuten seurata minua nykyisin myös instan puolella. Löydyn sieltä nimellä aitoajatus.
Eiköhän tässä ollut tärkeimmät ajatukset aamuisen teen kaverina. Hyvää joulua kaikille!
Niin – vaikka miten ”itsellensä” kirjoittasi , niin tottahan ne kanssabloggaajien tai jopa aivan ulkopuolisten (HOO!) kommentit mieltä lämmittävät. Sinä sentäs reippaasti kirjoitat, että bloggaat kanssakäymiset takia, respectit siitä 🙂
Lily taitaa vain olla sellainen alusta, että pitäisi blogata vaatteista, kosmetiikasta tai vauvoista/raskaudesta, että sitä isompaa kommentointia irtoaisi. Mutta omasta puolestani kiitos että valitsit tämän alustan, laiska olen etsimään itsellisiä blogeja joten Lilyn alustalle eksyvät vähän omaperäisemmät kirjoittelijat ovat aina ilo silmille ja mielelle.
Näihän se on, että Lilyssä on hurja määrä juuri noita aiheita, jotka mainitsit. Toisaalta jos ihmiset niitä haluaa, niin eihän siinä mitään.
Minulla oli blogi bloggerissa ja simplesitellä vähän aikaa, mutta niissä oli teknisiä ongelmia. Sitä paitsi Lily levittää tekstiä tehokkaammin. Tämä on ollut ihan hyvä alusta ainakin minulle, koska lukijamäärät melkein tuplaantui edelliseen alustaan verrattuna.Toki määrät on pieniä vieläkin.
Siitä en taas tiedä, onko minun blogi nyt niin omaperäinen. Kunhan huutelen tänne, mitä mieleen tulee. Hauskaa minulla ainakin on, se on varma! Tämä on hieno harrastus!
Hauska sitä huutelua on lueskella.
Kiva, että tykkäät. 🙂
Tänne on mukava kirjoitella vähän vapaammin. Niin aion tehdä myös jatkossa.
Se, että joku muukin saa siitä iloa, on todella makeeta ja saa varmasti minut jatkamaan harrastusta.
Miellyttävästi ilmaistu ”useita tapoja kirjoittaa ja ajatella” kun lukee muiden blogeja. Sillä niinhän se juuri parhaimmillaan on.
Parasta antia lukemisessa, kun tuntuu pääsevän toisen pään sisään. On sitten asioista samaa tai eri mieltä.
Sitä oppii ihmisestä yllättävän paljon noin, sekä oppii ymmärtämään eri näkökantoja.
Nimenomaan! Voi omassa rauhassa päästä toisen silmien taakse ja ymrtää vaikkei jakaisikaan samoja mielipiteitä. Ja kyllä siinä omatkin ajatulset saavat tuuletusta ja toisinaan vähän uutta kulmaakin.