Kuuma mökki ahdistaa

Liian kuuma. Talon seinät varaavat lämpöä, eikä pakoon pääse edes öisin. Olen sulava lihapala, tiristen patjan päällä. Sitä huonompaa lihaa, jonka kauppias marinoisi piiloon.


Juhannuksen pakopaikkaa vailla. On tyytyminen kotiin, jossa rämpytän bassokitaraa sen limaantuessa syliini. Ilman paitaa soittaminen ei ideana ollut parhaasta päästä. Mahamakkarat laskostuivat soittimen mustaan kylkeen, valuen hikeä kosken lailla.

Sulanut muumipeikko olisi olut lähempänä kuvaamaan näkyä. En usko, että tuolla olisi Suosikin kansien väliin päässyt, mutta ehkä näyllä olisi myyntiä japanissa? Kilpailisin vuoden miehen tittelistä eläintarhan gorillan kanssa.
Enkä tällä kertaa liioittele, kyseinen eläin voitti kerran tuon äänestyksen. Ymmärsi sentään pitää karvansa päällään, luoja ei suonut minulle edes tämän vertaa.

Kuuma, muista juhannuksenviettäjä juoda nestettä. Nauti palkintona urheilullisesta olosta, virkistävän Gatoraden upotessa koneistoon. Jos syöt päälle vuoden ensimmäisen salaatin, ei kunnon nousemista voi estää.
Voi sitä taivaallista oloa, kun kerrankin nautit jotain terveellistä. Voit taputtaa nyt itseäsi selkään, jotta loput vuosien karstat tippuvat sisältäsi. Unohtamatta poistuvia pikaruokapaikkojen hampurilaisia, jotka sulavat suoliesi seinämillä toista vuosikymmentä.

Juhannusajan harhaa, et oikeasti nauti olostasi. Rasvainen grillattu ruoka ahdistaa, vaikka vaimo laittaa kylkeen jotain vihreää. Myös jälkikasvu ottaa päähän, pienimmän työntäessä auton takapenkillä matkapelin nappuloita nenäänsä.
Mökilläkään ei ole puita ja nurmikko olisi leikattava. Onneksi illasta saat vihdoin nauttia puusaunan lämmöstä, muistaen aina kehua, kuinka sieltä saa sähkökiuasta paremmat löylyt. Samaa mieltä asiasta on myös mökkinaapuri, joka jälleen ajaa alastomana tonttisi ohi vesiskootterillaan.


Kyllä kannatti ajaa taas satoja kilometrejä nauttimaan hiljaisuudesta, joka katkeaa homeelle tuoksuvan peiton alla aamuiseen meteliin. Pieni krapula hakkaa takaraivoon ja suussa maistuu illalla rannassa käyneiden kanadanhanhien jätösten kaltainen uloste. No sentään sait sitä seksiä, kun vaimo oli luvannut jouluna ja juhannuksena antaa.
Vai saitko? Saantipäivä oli eilen, jonka menestystä ei muistinsa menettäneenä uskalla tiedustella. Puolen vuoden päästä sitten uudelleen.

Enää eivät kuikat huutele, kalat hypi veden tyynellä pinnalla tai usva nouse rauhoittava, muistuttaen uuden päivän lähenemisestä. On pian aika pakata auto, leikkiä viimeiset pihaleikit ja painua sinne minne ihminen kuuluu. Hikiseen toimistoon tai liukuhihnan ääreen.

Pakko, vaikka päässä seisoo järki ja itikan yöllä syömä patti.

Kesä on ihanaa aikaa, mutta en kirjoita aiheesta enempää, on juhannus. Suomi on humalassa, maajussit saavat naisia ihmeteltäväksi kylälle, perheet saunovat autoissaan ja mikäli Prisma ei tappanut makkaraa ostavan kansan hermoja, pakollinen mölkyn pelaaminen mökillä tekee sen.

En näin ollen kuvittele kenenkään näkevän tekstiä. On aika hikoilla hyönteisten keskellä, mutta jos satut lukemaan tätä laiturin nokassa, nauti olostasi.
(Miehet pois laiturilta, mikäli housuissa on avonainen sepalus. Joko kaislikossa vaaniva hauki vie omansa, tai Ahti kiskoo valtakuntaansa. Vaara vaani kaupunkilaista luonnossa).