Kalajoen hiekkasärkät talvella

 

 

Lomalla mieli lepää

Kaikkea on, kaikkea piisaa. On rantaa, aktiviteettiä ja hemmoittelua. On nauravia lapsia leikkeineen ja aikuisia rauhoittuvineen mielineen. On..

Ei kun hetkinen..

Nyt on talvi, joka peittää lumella hiekkarannan, sulkee vesipuiston, ja vie suurimman osan ostettavista aktivititeeteistä. Toisaalta jäljelle jäävät kylpylä, ruokailut, keilahalli, kuntosali ja talven touhut, joten tekemistä riittää.

Unohdetaan nyt kuitenkin arvokkaimmat niistä, sillä lapsiperheelle tulee kalliiksi käydä vuokraamaan moottorikelkkoja tai muita härpäkkeitä. Pysytään ihan perusasioissa, koska luulen niiden kiinnostavan enemmän lukijaa. Mitä väliä kalliilla ohjelmalla edes on, jos tavalliset asiat eivät toimisi?

No ainakin haluaisin kommentoida noita kaikkia. AVI päätti pika-aikataulusta, joka rajoittaa koko suomen harrastamista. Suomen yrittäjät varmasti kiittävät, kun määräävä taho ilmoittaa alkuillasta, että huomenna ei mennä töihin.
Pidän tällaista toimintaa epäinhimillisenä kaikkia kohtaan. Minä pystyn kyllä elämään kutistuneen lomani kanssa, mutta kyseessä on ihmisten toimeentulo.

Toivottavasti joku päättäjistä ymmärtää edes hävetä, mutta epäilen tätä. Joulun rauha puskee päälle, ja sen päälle vielä koronan tuoma kiima. Mitä sitä siis kesken hyvän aktin häpeämään, sen aikahan on perinteisesti vasta toiminnan jälkeen.

 

 

Kiinni on ja pysyy

Palataan nyt kuitenkin Hotel Sanin arviointiin. Hirveästi ei vain lomalaisille jäänyt tekemistä, kun katsotaan palvelujen määrää.

Kuntosali, suljettu

Kylpylä, suljettu

Lasten leikit, peruttu

Joulupukki, lomautettu

Meriluontokeskus, sukupuutossa

Lisäksi talvi on luonnollisesti sulkenut seuraavat paikat:

Hiekkaranta

Jukupark

Suurimman osan aktiviteeteistä

Tekemiseksi ei joulun aikaan jäänytkään, kuin kolme potkukelkkaa, mutta niitä en viitsi arvostella.
No, tuo oli hieman liioittelua, sillä lainattavana oli myös muutama liukuri. Suurin osa asukkaista olikin tähän varmasti tyytyväisiä, sillä kuka sitä viitsii kylpylässä kylpemään mennä?

Täytyy toisaalta todeta, että pulkkamäessä oli ihan hauskaa. Ehkä vain vuosien tuomia kiloja olisi saanut olla hieman vähemmän, sillä laskemisen jälkeen persaukseni tuntui tutisevan, kuin liikaa liivatetta sisältävä hyytelö.
Tuon kivun kesti ihan mielellään, kun näki lasten hymyjen määrän. Loma on perheessäni pääasiassa heidän, oli tämä tilanne mikä tahansa.

 

Vatsa täyttyy

Tästä päästääkin ruokailuun, joka ei välttämättä ole tarjonnaltaan nuorempien lapsien mieleen.

Onneksi perheessäni ei ole nuorempia, kuin yksi 11-vuotias. Muut kaksi ovat lähempänä minun ikääni, joten meitä noin kaksikymppisiä on reissussa useampi kappale. ( No joo..olen yli neljäkymppinen isä. Ei teidän tarvitse heti käydä siitä iästä muistuttamaan).
Ruoka on kyllä osittain todella hyvää ja huonoimmillaankin ok. Ehkä vain perusasioihin olisi voinut panostaa enemmän, ennen kuin alkaa tarjoamaan hienouksia?

Kun tuli ruuasta ja juomasta puhetta, niin Juoppoa kansaa kiinnostaa tietysti oluen hinta. Minulle se on toisaalta aivan sama, koska en juo nykyisin juurikaan alkoholia. Katsoin sen kuitenkin, koska joku sitä on aina utelemassa.
Tiedoksi siis, että tuo neste verottaa rahapussia lähes kahdeksan euron edestä, joten kai kalja on nykyisin valmistettu kullasta ja enkelien virtsasta? Niin ainakin hinnan puolesta epäilen.

Jännityksellä vain odotan sitä hetkeä, kun aamiainen alkaa tulemaan korvistakin pihalle. Samaa ruokaa, kun mättää naamaansa viisi aamua putkeen, niin kotiruoka maistuu tämän jälkeen varmasti hyvälle.
Nyt on toisaalta menossa vasta aamu 2/5, joten saa nähdä, miten tässä käy? Luultavasti kaipaan tuota ruokaa, jo muutaman päivän päästä kotiin tulosta.

Sama hienostelu vaivasi hieman myös muita ruokailuja. Ei siis itse tapahtumaan, vaan ruokalajeja. Tämä on toisaalta makuasia, joten jokainen päättäkööt siis itse, onko tämä miinus vai ei?

 

Hyvää ja huonoa

Henkilökunta saa tällä hetkellä täydet pisteet ja paikka on siisti. Hotellin neljä tähteä on taas ulkonäöllisesti hieman liikaa, mutta ei todellisuus kaukanakaan ole.

Kylpylä on pieni, mutta muuta en pysty siitä sanomaan. Olen pystynyt katselemaan sitä vain ikkunoista, joihin oli huurtunut sinne kaipaavien lasten kasvojen kuvia.
Sama koskee myös kuntosalia, jonka ikkunaan ei toisaalta ole jouluna painunut kenenkään pettyneet kasvot. Kukaan ei olisi kuitenkaan jumpannut tai pumpannut. Sen aika on vasta pyhien jälkeen, kun ihmiset aloittavat jälleen kerran uuden elämän.

Sentään lapsien sisäleikkipuisto on auki. Pienihän se on, mutta kokoonsa nähden hyvin varusteltu. Onneksi edes tämä paikka tarjoaa jotain tekemistä nuoremmille.
Tämä vain saa miettimään isompien kakaroiden kohtaloa. Toisaalta teinejä kyrpii aina jokin, joten ei kai tekemisen puute vaikuta tähän mitenkään?

 

Tulisinko uudestaan?

Paikka on varmasti käymisen arvoinen kesällä, joten aion joskus nähdä auringon näillä rannoilla. Hiljaisempaan menoon, pieni kylpylä taas kelpaa varmasti talvisin. Toisaalta muitakin paikkoja suomesta löytyy, jos ei välttämättä halua syrjäytyä Pohjois-Pohjanmaan nurkille.

Itse olen siis tässä erikoisessa ajassa viihtynyt myös ilman palveluja. Tavallisessa tilanteessa, en kuitenkaan olisi näin suopea näille ajatuksille. Tämä nyt vain on vallitseva tilanne, joten tästä huolimatta aioin nauttia lomastani. Seisonkin viihteenä vaikka munat huurussa parvekkeella, katsoen samalla jäisen meren tunnelmaa. Jos en siis muuta keksi.

Oikeasti kyllä olen parvekkeella housut jalassa, mutta lapset kielsivät siellä seisomisen myös paidattomana. Muut lapsiperheet kuulema järkyttyvät näystä, menneessään viereistä tietä pulkkamäkeen.

Sori siis siitä! Terapiakuluja en käy kuitenkaan maksamaan, jos satuitte näkemään minut luolamiesmäisenä.

(Kuvia en muuten laittanut, koska kaikki on kiinni!)