Perinteiset palvontamenot ovat ohi. Mikä sen parempaa, kuin saada lapsen tekemää outoa taidetta tai vaimon ostamaa sotakirjallisuutta. Puhumattakaan tytön tekemästä yksisarvisen oksennus-kakusta.
Hyvää isänpäivää sitä viettäville. Löytäkööt suuremmat voimat teidät sohviltanne, johon arki yrittää ruumiinne ja mielenne kadottaa.
(Suuremmaksi voimaksi lasketaan vaimo ja kaikki hahmot kodissasi siitä alaspäin. Jatkuva nalkutus on rakkautta, aivan kuin noidan loitsu, jolla etsitään sohvan sisuksiin kadonnutta sielua).
Miehisyyden palvonta ei ole nykyään muodikasta. En käy vain jauhamaan aiheesta tänään, onhan minut jo kesytetty. Aamiaisen pekonin rasva turvottaa silmäni kiinni, toisilla ehkä myös onnen kyyneleet. Emme olekaan unohdettua sieluja.
Mies muistetaan sentään muutaman kerran vuodessa. Se on esimerkiksi enemmän huomiota, mitä julkkis joulupukki saa. On lisäksi perinteistä, että sitä parempaa huomiota saa parisuhteessa vähintään syntymäpäivänä ja jouluna. Tuohon suhteutettuna joulupukin osa on mitätön. Hänen tulemistaan sentään odotetaan vain joulukuussa.
Jos en kirjoita tällä kertaa miehisyyden alentamisesta, en tee sitä myöskään seksistä. Tuo on aihe, josta en ole montaa lausetta blogiini laittanut. Se ei oikeastaan kuulu lukijalle, kaivanko koloja ja miten?
Tai jätän kaivamatta..
Tai kenen haluaisin kaivaa..
En vain koe olevani, kuten iltalehti, joka perusaiheiden keskelle, työntää sontaansa. Tällä miehelle ei tyytyväisyydenviisari värähdä, kun Donald Trumpin hiusten jälkeen, tulee tarinaa Pirkon löytämästä helsinkiläisestä parittelukerhosta.
En vain osaa tuossa kohtaa ottaa kumpaakaan tosissaan. Kiva juttu kuitenkin, että löysitte paikkanne maailmassa.
Tämä nyt oli vain tällainen pikainen kirjoitus. Tavallisesti käytän teksteihin paljon aikaa, mutta joskus on vain kiva kirjoittaa nopeasti. Enkä edes kykenisi ajattelemaan liikoja, aamiaisen tulva kun ei ota loppuakseen.
Ihmettelevät vielä, kun miehet lihovat avioliiton aikana. Olen ihmisjätemylly, jonka turpaan mätetään ylimääräinen sapuska. -Hei tänne jäi syömättä puolikas kakku, kolme kiloa keitettyjä perunoita ja paistettu paketti pekonia. Viekää lapset ne iskälle, ei näitä voi poiskaan heittää!
Hyvää isänpäivää sinullekin!