• aitoajatus@gmail.com
Haluatko kirjoittaa kirjan? Tältä se tuntuu.

Haluatko kirjoittaa kirjan? Tältä se tuntuu.

Miltä kirjan kirjoittaminen tuntuu?

Se tuntuu..

-Paineena päässä, kun olet luonut likaa tekstiä. Varo siis kirjoittamasta liikaa, pääsi voi räjähtää.

-Ahdistuksena, kun haluaisit saada jo valmista aikaan, mutta näet kaikkialla vain virheitä. Onko siis ihme, että vanhojen aikojen kirjailijat, kuvataan väsyneinä juoppoina?

-Leikiltä, jossa uppoat tarinan sekaan. Pitänee vain varoa syömästä tuota ihanaa ajatushattaraa. Noita kiloja, kun on kertynyt jo muutenkin liikaa.

-Hiljaisuudelta. Aivan kuin olisit pehmustetussa huoneessa, pukeutuneena pakkopaitaan. Tarinasi on piirittänyt sinut, haluten yhä vain lisää.

-Niskakivulta, kun valut aina vain yhä oudompaan kirjoitusasentoon. Burana, lähdetkö sponsoriksi blogiini tai kirjani käsikirjoitukseen?

-Ja tuoksuu kahvilta, hyvin monelta litralta sellaista. Lopulta tärisetkin viimeiset kirjaimet tekstiisi automaattisesti, sillä vaikka ajatus ei enää toimi, hakkaavat sormet tahtomattasi näppäimistöön.

-Yksinäisyydeltä, sillä luot luultavasti jotain sellaista, mitä kukaan ei koskaan tule näkemään.

-Väkivallalta, kun kuitenkin yrität saada lukijan jostain. Tämä tuskin vain tulee onnistumaan, jollet sitten saa jotakuta tyrmättyä paksulla käsikirjoituksellasi.

-Sisälläsi epäilynä omista kyvyistäsi. Käykö tässäkin yhtä huonosti, kuten ala-asteen hiihtokilpailussa? Olet lähtenyt perinteisesti ladulle vanhoilla puusuksilla, mutta vierestäsi sujahtaa ohitse joku luistelutyylillä. Onneksi edes Hippo-kisoissa kaikki saivat palkinnon.

-Riemulta, kun olet saanut jotain valmista aikaan. Ainakin lyhyesti, sillä lopulta teoksesi katoaa tietokoneellesi muiden tiedostojen sekaan. Juhlit joka tapauksessa saavutustasi vielä pitkään, sillä harva viitsii kirjoittaa mitään tuon pituista.

-Neroudelta, sillä mielesi kiillottaa kaikki ideasi ainutlaatuiseksi. Luulet keksineesi jotain uutta ja hienoa, mutta eihän se oikeasti niin mene. Kaikista kustantamoihin lähetetyistä käsikirjoituksista julkaistaan reilusti alle 1%. Jos siis et ole julkisuudenhenkilö, niin älä elättele suuria toiveita neroutesi näkemisestä kirjojen kansien sisällä.

-Näön menettämiseltä. Kirjoita muutama tunti putkeen, niin tiedät, mitä tarkoitan. Luultavasti etsit tuossa vaiheessa wc-tiloja, kahvinkeitintä ja sieluasi harmaan pilven sisällä. Olet kuin pieni poika, joka putkinäkönsä kanssa yrittää hahmottaa maailmaa.

-Muovipussilta, johon haluaisit oksentaa. Jos olet kuten minä, niin olet jo tehnyt muutaman epäonnistuneen käsikirjoituksen. Kuinka kauhealta uuden aloittaminen tuntuukaan. Se on kuin juoksulenkin aloittaminen uupuneena.

Mutta toisaalta…

On tämä silti kiva harrastus.

0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

%d bloggaajaa tykkää tästä: