Takaisin pulpetin ääressä

Vanha koira ei uusi temppuja opi, eikä keski-ikää lähestyvä pysy suorassa pulpetin ääressä. Vuosien jälkeen palasin pulpetin ääreen, vain huomatakseni mielen leijuvan
Vanha koira ei uusi temppuja opi, eikä keski-ikää lähestyvä pysy suorassa pulpetin ääressä. Vuosien jälkeen palasin pulpetin ääreen, vain huomatakseni mielen leijuvan
Menovinkki paljasti tekemisen puutteen Suomessa. Opas tarjosi tosissaan nuorisolle, merelle tuijottamisen ja taidemuseossa vierailun kaltaista hupia. Voin hyvin kuvitella hajoavien teinien mielen
Miksi lähes kaikki netistä lukemasi on omitusta? Tuntuuko silmiesi avautuva maailma hetken vieraalta, kunnes se syöpyy puolittaisena totuutena mielipiteisiisi? Kannattaako mitään ottaa
Harrastukset ja tuska. Jokainen innolla aloitettu itsensä kehittäminen jää kesken. Alkuinnostuksen hävittyä, tulee heitettyä hanskat naulaan, puikot lankakerään tai lapio kukkapenkkiin, mikä
Tekoäly, taiteen tuhoaja? Katoaako koneen luomasta rakkaus ja lämpö? Pystyykö tekoäly koskaan huumorissa muuhun, kuin kopiomaan ihmisen ajatuksia? Kykeneekö tekoäly tulevaisuudessa vaipumaan
Vihaan autoilun teknistä kiima. Ongelma ei ole iso, ainoastaan syrjään työntävä. Aina jostain löytyy mies, joka avaa keskustelun Toyota Yariksen uusimmista saavutuksista.
Kirjojen maailma, tarinoiden jotka jäävät pyörimään päähäsi. Mielikuvat, joissa ei ole surkeaa ohjaajaa, ainoastaan käsikirjoittajan luoma usvainen todellisuus. Nippelitiedon taivas, jossa kovalevyysi
Penkkipunnerrus, tuo liikkeiden kuningas, jossa rauta ja rintalihakset kohtaavat armottomassa taistelussa. Kuntosalin jäykkä tanssi, painon laskeutuessa rintakehän päälle, nousten lopulta vakaan uljaasti,
Liian kuuma. Talon seinät varaavat lämpöä, eikä pakoon pääse edes öisin. Olen sulava lihapala, tiristen patjan päällä. Sitä huonompaa lihaa, jonka kauppias
Kirjekaveri, kaipaan sinua tuntematon. Älä vain vaadi kirjoittamaan oikeasti paperille, nykyaika on tehnyt tehtävänsä. Jo pelkkä nimikirjoituksen tekeminen tuntuu hankalalta. Kynää ei